Kävelin rauhassa Chessin kanssa rauhallisesti joenviertä pitkin. Oli kuuma päivä, ja Chess tassutteli vedessä välillä vähän juodenkin. Silloin tällöin se nousi maalle jättäen tassunkuviot sileään kallioon. Istahdin juuri kalliolle kun puhelimeni soi housujen taskussa. Kaivoin puhelimen taskusta. Soittaja oli Joona. "Moi rakas" vastasin puhelimeen. "Moi. Missäs meette?" kuului puhelimesta. "Tääl leikkipuiston takan oleval joella" vastasin. "Okei. Tuutteko kohta kotiin?". "Ääh, joo.. En vaa jaksais kävellä" sanoin naurahtaen. "Mä haen teijät! Mä kyytsään sut ja Chess juoksee vierellä" Joona sanoi heti. "Oikeesti?! Kiitti, oot ihana! No, nähään! Pusipusi ja halit, raksutan sua!" sanoin innoissani ja rapsutin Chessiä. Joona sanoi tulevansa kolmessa minuutissa ja lopetti puhelun. Tyytyväisenä silittelin Chessiä kunnes Joona ajoi paikalle. "Moi" sanoin ja pussasin Joonaa. Hän halasi minua ja vei pyörän tarakalle. "Mä pidän Chessin. Pidä vaikka musta kiinni" Joona sanoi ja otti Chessin hihnan. Istahdin tarakalle ja Joona meni satulalle istumaan, Chessin hihnaa pidellen. "Mennään!" Joona huikkasi ja pyörä lähti liikkeelle. Onnellisena rutisin Joonaa ja katsoin kuinka Chess ravasi pyörän vierellä. Silloin tällöin kehuin sitä. Kotiin ei ollut pitkä matka, ja pian olimme jo kotipihalla. Hyppäsin alas tarakalta ja vein Chessin sisään. Joona tuli perässä.  

 Tää on taas jtn muutama kuukaus Topin tulon jälkeen, mut älkää välittäkö.. :)

"Mikaela! Tuu! Ja Chess! Mennään ulos!" huusin eteisestä. Chess juoksi omasta huoneestaan eteiseen. Koiran häntä heilui vimmatusti kun se istahti eteeni ja katsoi minua odottavasti. "Topii, tule!" Mikaela kutsui jackrusseliaan ja tuli eteiseen Topi perässään. Topista oli kasvanut jo melkein täysikokoinen, ja kohta se olisi puolivuotias. "Istu!" Mikaela käski Topia. Topi istui hiljaa vinkuen Mikaelan eteen. Pistin Chessille pannan, sitten neuvoin taas Mikaelaa miten panta pistettäisiin Topille. Pannanlaitto oli ainut asia, mitä Mikaela ei osannut. Topilla nimittäin oli puolikuristava panta, eikä se oikein ollut itsekään oppinut pannanlaittoa. Niinpä minä laitoin aina Topille pannan, ja välillä Mikaela kokeili itse. Nyt se sujui ihan hyvin, ja pääsimme lähtemään. Huikkasimme isälle heiheit ja pujahdimme ulos. Chess oli vapaana, mutta pistin sen kiinni koska huomasin jonkun pojan kävelevän koiranpennun kanssa tietä pitkin. "Kato Mikaela, sielt tulee pentu" sanoin Mikaelalle. "Toi poika näyttää kauheen tutult... Hei! Se on Joona!" Mikaela hihkaisi. Totta tosiaan, tunnistin pian leveästi hymyilevän Joonan. Pentu oli saksanpaimenkoira, sen tunnisti samantien. "Joona, moi! Saitko kaveriltas pennun hoitoon vai?" kysyin Joonalta. Hän oli ollut kuulemma jonkun kaverinsa luona. "En. Enkä oikeesti ollu kaverin luona, sori ku valehtelin.. Mut tää on mun koira, Elvis! Kävin justiinsa hakemas sen kasvattajalt. Juha tietää, ja se oli teille yllätys. Varsinki sulle, Milja!" Joona kertoi ja pussasi minua. "Yäk!" Mikaela parkaisi mutta vilkuili meitä hymyillen. "Oikeesti?! Kolmas koira taloon?!" kauhistelin leikilläni. "Ei vaan, ihana saada kolmas koira taloon! Ja viel sakemanni, ne on niin ihania!" sanoin ja rapsutin Elvistä. Mikaela kyykistyi myös silittelemään pentua, ja Chess sekä Topi haistelivat Elvistä uteliaina. Elvis haastoi innokkaasti Topia leikkiin, mutta Joona ei antanut. "Tuutko lenkille?" Mikaela kysyi Joonalta. "Emmä varmaan, ku ei tää jaksa niin pitkää. Ja käyn näyttää Elviksen Juhalle" Joona vastasi. "En mäkää Topin kaa pitkää lenkkii tee" Mikaela sanoi. "No okei, mut Milja ja Chess jää sit yksin" Joona sanoi ja lähti kävelemään meidän kanssa. "Ei se haittaa, must on kiva välil olla Chessin kans kahestaan. Ei siis millään pahal, ja on teijänki seura kivaa!" sanoin hymyillen.

 Istahdin ruokapöytään ja Joona tuli viereeni. Olimme olleet järvellä yli tunnin, ja olin saanut Joonalta varmaan kolmetoista simpukkaa. Kaikki olivat kunniapaikalla ikkunalaudalla :) Söin aamiaisen nopeasti, koska isä oli sanonut että hänellä on yllätys. Se koski kuulemma eniten Mikaelaa, mutta liittyi myös muihin. Minä arvelin, että Mikaela saisi oman koiran. Hän nimittäin oli toivonut aina omaa koiraa, ja isähän rakasti meitä kaikkia kovasti ja halusi että meillä on mukavaa ja hauskaa. Ja totta tosiaan, aamiaisen jälkeen isä toi yläkerrasta pikkuisen koiranpennun. "IHANA!" Mikaela henkäisi. "Voi ku on sulonen! Ihanan pikkunen" sanoin. Chess haisteli pentua uteliaana, mutta tiesi että se oli vielä vauva. "Chess, oma paikka" sanoin. Chess meni omalle pedilleen. "Se on sulle, Mikaela" isä sanoi hymyillen. "Onko? Oikeasti?!" Mikaela ei uskonut korviaan. Isä nyökkäsi. "Onko se jackrussellinterrieri? Tai englanninbulldoggi?" Mikaela kysyi. Hän oli aina toivonut jompaakumpaa näistä. "Se on jackrusseli" vastasin. Tunnistin nimittäin koiran rodun heti. Mikaela oli innoissaan, mutta käsitteli silti pentua rauhallisesti ja oli muutenkin suhteellisen rauhallinen. Pentuhan olisi ihan ihmeissään jos Mikaela vaan kiljuisi ja huutaisi. Olin kertonut Mikaelalle paljon koirista, ja uskoin että hän osasi kouluttaakin pentunsa hyvin. "Mikä sen nimi on?" Mikaela kysyi. "Kasvattaja kutsui sitä Topiksi" isä sanoi. "Sen virallinen nimi on Little Hope's Topias" isä jatkoi. 

Loppupäivä meni Topin kanssa touhutessa. Se oli pari viikkoa yli luovutusikäinen, sillä kukaan ei ollut halunnut sitä. Kuitenkin Topi oli ihan tavallinen, ei siinä ollut mitään huonoa! Totutimme Chessin ja Topin toisiinsa, ja opetimme Topille vähän talon tapoja... :)

 Seuraavana aamuna heräsin hyvin aikaisin. Kello oli varmaan vasta kuusi. Menin pistämään Chessille aamuruuan, ja sitten kiirehdin pukemaan. Minusta oli ihanaa mennä Chessin kanssa kahdestaan ulos aikaisin aamulla, kun on niin rauhallista ja linnut vain visertävät... Menimme usein metsään tai järven rannalle. Nyt aioin mennä järvelle. 

Istahdin isolle kivelle ja päästin Chessin irti. Se meni kahlaamaan veteen ja vähän uikin. Minua ei haitannut ollenkaan, että Chess kastui ja likaantui, kyllähän sen aina sai pestyä ja kuivattua! Chess nautti kovasti uimisesta, ja sen mielestä parasta uimisen jälkeen oli kellahtaa nurmikolle ja katsella siitä kun minä uin. Chess oli aina ihan likainen, kun menimme kotiin. Vaikka käytinkin sen vielä vedessä jotta enimmät liat lähtisi, mutta Chessin turkkiin jäi aina vähän ruohoa ja muuta. Nytkin Chess tuli pois vedestä, ravisteli itsensä ja kävi sitten nurmikolle makaamaan. Minä vedin vaatteet pois päältäni. Olin pistänyt uimapuvun vaatteiden alle, joten pääsin uimaan heti. Juoksin innoissani veteen ja sukelsin. Kun nousin pintaan, Chess ei ollut enää nurmikolla. Katselin ympärilleni että missä se oli. Sitä ei näkynyt missään, ei vedessäkään. Juoksin äkkiä pois vedestä ja aloin huutelemaan Chessiä. Jostain kuului haukahdus. Huusin uudestaan, ja Chess juoksi luokseni. Kehuin sitä kovasti, ja silloin huomasin Joonan kävelevän polkua pitkin. "Mä arvasin että sä oot täällä" Joona sanoi hymyillen. Hänkin otti vaatteet pois, koska uimahousut olivat vaatteiden alla. Sitten juoksimme yhdessä veteen ja pelleilimme siellä. Joona otti minut reppuselkään ja kantoi ympäriinsä. Sitten hän nappasi minut syliinsä, ja kantoi isolle kivelle. "Oota siinä" hän sanoi, juoksi veteen ja sukelsi. Kohta Joona nousi pintaan ja tuli luokseni. Hän antoi minulle kauniin simpukan. "Kiitos!" henkäisin. Joona hymyili ja pussasi minua poskelle. Laskin simpukan kivelle, ja Joona nappasi minut taas syliinsä. Poika juoksi veteen ja suuteli minua ihanasti. Olin niin onnellinen!

 "Se oli ihanaa, pupuseni!" Joona sanoi ja suuteli minua. Olimme todella tehneet sen! Vilkaisin kännykästäni kelloa. "Kello on jo puol kakstoista" sanoin. Olimme molemmat ihan hikisiä, ja tukat sekaisin. Piehtaroimme ja pyörimme ympäriinsä, ja minä olin päässyt imemään Joonan pippeliä lopuksi. Joona oli nuollut minun pimppiäni, ja silloin olin kiihottunut täysin! Poika oli puristellut rintojani, hiplannut minua kaikkialta ja kertonut minulle hyviä asentoja. Joona oli paljastanut, että hän oli katsonut netistä hyviä asentoja ja vinkkejä, ja oli myös kysellyt isältä. Oikeastaan en ollut tästä yhtään yllättynyt! Nautin vain ihanasta seksistä. "Toi pitää tehä toisenkin kerran!" Joona sanoi. Huohotimme yhä, ja pyyhimme hikeä kasvoiltamme. Chess nukkui rauhallisena teltan yhdessä nurkassa. Kulautin varmaan puolet mehustani, samoin Joona. Sitten syötimme toisillemme keksejä. "Uih, tääl on kylmä.." mutisin ja kömmin makuupussiin. Joona tuli myös ja veti minut ihan itseensä kiinni. "Mä otin sisältä viltin, jos tulee kylmä" Joona sanoi ja kaivoi repustaan viltin. Hän pisti sen päälleni, ja kietoi kätensä ympärilleni. "Sä olet ihana Joona" mutisin ja painoin silmäni kiinni. "Niin säkin" Joona vastasi hiljaa. Tunsin itse nukahtavani pian, mutta Joona ei tuntunut yhtään väsyneeltä. Siitä huolimatta yritin itse nukkua. Uni tulikin pian kun oli lämmin, ja Joona vierellä...

Heräsin Chessin haukuntaan. Joona istui Chessin vieressä ja silitteli tätä. "Mitä nyt? Paljonko kello?" mutisin unisena. "Ai, säkin heräsit" Joona sanoi ja tuli viereeni. Chess tuli myös ja lipaisi poskeani. Hytisin kylmästä, kunnes Joona kietoi viltin ympärilleni. "Mitä Chess haukkuu? Mitä tapahtui? Onko ulkona jotain?" kyselin vähän peloissani. "Ulkoa kuuluu jotain rapinaa, ja äsken kuului naisen ääni" Joona sanoi. Pelko valtasi minut, ja menin ihan Joonaan kiinni. "Mitä se ääni sano?" kysyin. "Kirosi vaan jotain helvetin piskiä.." Joona sanoi. "Mut älä pelkää Milja. Chess on täällä, ja mä oon täällä. Ja sun isä on sisällä, ja Mikaela on sisällä" Joona sanoi. Pelkoni ei kuitenkaan lakannut. Se vain paheni, sillä kuulin tutun naisen äänen: "Tuollainen räksyttävä, haisevä, ällöttävä karvakasa!". Nielaisin. "Se on Tuija" kuiskasin Joonalle. Sitten kuulin kun ovi aukesi. Hetken oli hiljaista, kunnes kuului isän ääni: "TUIJA! HÄIVY! SOITAN KOHTA POLIISIT, TUNKEUDUIT TONTILLENI JA AIHEUTIT TYTÖLLENI JA JOONALLE VAARAN JA PELON!" Isä karjui. "No se perkeleen rakki paljasti mut, muuten.." Tuijan ääni kuului. Sitten kuului rapinaa, ja joku käveli hiekalla. "Vaara ohi" isä sanoi ja ilmestyi telttaan. "Haluatteko vielä nukkuu teltassa, vai tuutteko sisälle?" isä kysyi. "Vau, ootte tehnyt sen! Mites meni?"isä jatkoi ennenkuin ehdimme edes vastata ensimmäiseen kysymykseen. "Loistavasti!" Joona sanoi ja iski isälle silmää. "Mutta mennäänks me sisälle vai haluutko vielä nukkua teltassa?" Joona kysyi minulta. "Öm, noo.. Haluisin mennä sisään. Haittaako?" vastasin. "Ei! Mennään vaan sisälle!" Joona sanoi hymyillen. Keräsimme tavaramme isän avustuksella, ja menimme sitten sisään.